CP-VAMMA

 

Arjessa ei kenenkään tarvitse yrittää vain pärjätä, vaan apua voi pyytää ja sitä annetaan. Juuri siinä muodossa kuin sinä sitä tarvitset.

 

 

Apu löytyy täältä ›

Mikä CP-vamma on?

CP-vamma (engl. cerebral palsy) on ryhmä pysyviä liikehäiriöitä tuottavia tiloja, joiden oireet ilmenevät varhaislapsuudesta saakka. ICD-10 -tautiluokituksessa sen koodi on G80. Vamma kuuluu neurologian erikoisalan sairauksiin.

Mikä aiheuttaa CP-vamman?

CP-vamman aiheuttaa liikettä, tasapainoa ja asentoa kontrolloivien aivojen osien epänormaali kehitys tai vammautuminen. Useimmiten näiden ajatellaan tapahtuvan raskauden aikana (yli 2/3), harvemmin synnytyksen aikana tai pian syntymän jälkeen. Useimmiten syy vammaan on tuntematon.

Arviolta 40 % – 50 % lapsista, joille kehittyy CP-vamma, on syntynyt ennenaikaisesti.

Mitkä ovat CP-vamman riskitekijät?

  • Ennenaikainen syntymä
  • Kaksosuus
  • Raskaudenaikaiset infektiot, kuten toksoplasmoosi, vihurirokko (rubella)
  • Altistuminen metyylielohopealle
  • Vaikea synnytys tai komplikaatiot
  • Pään vamma ensimmäisten ikävuosien aikana

Onko CP-vamma perinnöllinen?

Arviolta vain noin 2 %:n tapauksista arvioidaan olevan perittyä geneettistä alkuperää.

Mitkä ovat CP-vamman oireet?

CP-vamman oireet ovat monimuotoiset. Oireita voivat olla:

  • Heikko raajojen ja liikkeiden koordinaatio
  • Lihasten jäykkyys
  • Lihasten heikkous
  • Vapina
  • Tasapainovaikeudet
  • Tahdosta riippumattomat liikkeet, kuten kasvojen liikkeet
  • Saksikävely (polvien kääntyminen sisään ja ristiin)
  • Varvastaminen

Oireet vaihtelevat lievän häiriön häiriöistä, kuten kömpelyydestä lähes kokonaan koordinoimattomiin liikkeisiin. Muita oireet voivat liittyä tuntoaistiin, näköaistiin, kuuloaistiin, nielemiseen tai puhumiseen. Osalla vammautuneista voi olla vaikeuksia ajatella tai päätellä tai he saavat epileptisiä kohtauksia.

  • Epilepsia 28 % vammautuneista
  • Kommunikaatiovaikeudet 58 %
  • Näkökyvyn ongelmat 42 %
  • Oppimisvaikeudet 23 – 56 %
  • Puhe- ja ääntämishäiriö 31 – 88 %

CP-vammasta seuraa usein:

  • Nivelten epämuotoisuutta (deformiteetti)
  • Luiden epämuotoisuutta
  • Lihasjäykistymiä (kontraktuurat)

Nämä liittyvät häiriöihin lihasten kehittymisessä ja toimintakyvyssä.

Liitännäisoireina voi CP-vammassa olla:

  • Kivut
  • Unihäiriöt
  • Vauvan syömisen häiriöt

Miten CP-vamman diagnoosi tehdään?

Diagnoosi asetetaan varhaislapsuudessa seurannan jälkeen. Diagnoosi tukeutuu pääasiassa potilaan tutkimiseen ja esitietoihin.

Minkä ikäisenä CP-vamma diagnoosi asetetaan?

Diagnoosi asetetaan yleensä varhaislapsuudessa.

Voidaanko CP-vamma todeta magneettikuvauksella?

Hermoston kuvausta magneettikuvauksella voidaan käyttää apuna diagnoosin tekemisessä, mutta diagnoosi ei perustu kuvantamiseen. Kuvantamisella voidaan poissulkea muita samantyyppisiä oireita aiheuttavia sairauksia tai tiloja.

Miten CP-vammat luokitellaan?

CP-vammat voidaan luokitella usealla tavalla. Oireiden sijainnin mukainen:

Hemiplegia (n. 20 – 36 %): liikehäiriöt sijaitsevat pääasiassa vain toisella puolella kehoa
Diplegia (n. 50 – 60 %): liikehäiriöt painottuvat molempiin alaraajoihin
Tetraplegia (n. 10 – 15 %): liikehäiriöt ulottuvat kaikkiin raajoihin.

Muita vammatyyppejä ovat:

  • Spastinen
  • Atetoottinen
  • Ataktinen
  • Sekamuoto

Spastinen CP-vamma

Spastinen CP-vamma on yleisin vammatyyppi (80 %). Spastisuus tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän lihasjänteys (tonus) on pysyvästi kohonnut.

Atetoottinen CP-vamma

Atetoottisessa CP-vammassa (10 %) esiintyy nopeita tahattomia liikkeitä päässä, käsissä ja vartalossa. Henkilöillä on yleensä alentunut yleinen lihasjäntevyys, jonka seurauksena he eivät kykene säilyttämään seisoma- tai kävelyasentoa.

Ataktinen CP-vamma

Ataktinen CP-vamma on suhteellisen harvinainen (5 – 10 %). Siinä lihasjäntevyys on alhainen ja liikkeiden hallinta on huono. Kävely voi olla leveäraiteista ja epävakaata. Tarkkaa työskentelyä vaativissa tehtävissä esiintyy vapinaa, joka vaikeuttaa toimimista.

Sekamuotoinen CP-vamma

Sekamuotoisessa CP-vammassa esiintyy kahta tai kolmea edellä mainittua CP-vamman muotoa.

Onko CP-vammaisuus sama kuin kehitysvammaisuus?

Ei ole. CP-vamma on erillinen vamman muoto kuin kehitysvamma. Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. CP-vammassa on kyse liikkeiden häiriöstä.

Onko CP-vammaan parannuskeinoa?

Ei. Vamma on pysyvä, eikä parantavaa hoitoa ole.

Miten CP-vammaa hoidetaan?

  • CP-vammaa hoidetaan muun muassa seuraavin keinoin:
  • Lääkehoito
  • Kirurginen hoito
  • Fysioterapia
  • Hieronta
  • Kuntoutus
  • Puheterapia

Kirurgisen hoidon tarkoituksena on korjata anatomisia epämuotoisuuksia tai laukaista lihaskireyksiä.

Hoito on yleensä oireenmukaista ja keskittyy auttamaan henkilöä kehittämään liiketaitoja tai kompensoimaan niiden puutetta.

Mikäli vammautuneella esiintyy vaikeuta syömisen ongelmia, vuoksi voidaan joutua asettamaan perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma eli ns. PEG-letku. Tässä vatsanpeitteiden päältä viedään mahalaukkuun muovinen letku, jonka avulla potilasta ravita letkun avulla. Toimenpiteen suorittaa kirurgi. PEG-letkun kanssa eläminen ei aiheuta kipua ja henkilö voi syödä halutessaan myös suun kautta mikäli, tämä on hänelle mahdollista.

Mitä lääkkeitä CP-vamman hoidossa käytetään?

  • Kipulääkkeet
  • Lihasjäykkyyttä vähentävät lääkkeet (esim. bentsodiatsepiinit, baklofeeni, botuliinitoksiini)
  • Epileptisiä kohtauksia vähentävät lääkkeet

Mitä apuvälineitä CP-vammassa voidaan hyödyntää?

  • Tuet ja muut ortoosit
  • Kävelytuet
  • Kommunikaatiolaitteet

Mikä on CP-vamman ennuste?

Vamma itsessään ei ole etenevä. Eliniän ennuste on vähemmän kuin väestön yleensä, mutta on parantunut lääketieteen kehityksen myötä.

Eteneekö CP-vamma?

Ei. Kyseessä ei ole etenevä vamma tai oireisto.

Voidaanko CP-vammaa ehkäistä?

CP-vammaa voidaan osittain ehkäistä rokottamalla etukäteen aikanaan raskaaksi tulevat naiset. Turvallisuuden kehittämisellä pyritään ehkäisemään lasten päävammoja.

Kuinka yleinen CP-vamma on?

CP-vamma on lasten yleisin liikehäiriöitä aiheuttava tila. Yleisesti, CP-vamma aiheutuu noin 2.1 lapselle jokaista 1 000 elossa syntynyttä kohden. Suomessa syntyy vuosittain noin 100 – 120 lasta, joilla on CP-vamma. Vamma on 1,3 kertaa yleisempi miehillä.

Milloin CP-vamma todettiin ensimmäisen kerran?

Ensimmäiset kirjalliset maininnat löytyvät Hippokrateen tuotoksista. Hippokrates eli 460 – 370 ennen ajanlaskumme alkua.

Voiko CP-vamman saada aikuisena?

Ei. Myöhemmin aiheutuneita vammoja ei luokitella CP-vammaksi.

Mistä saan lisätietoa CP-vammasta?

Oheisista linkeistä löydät lisätietoa CP-vammasta. Sivujen tietoa on käytetty tämän tietosivun lähteinä.