MS-TAUTI ELI MULTIPPELI SKLEROOSI

 

MS-tautia sairastavan on mahdollista hakea kotikunnastaan henkilökohtaista apua. Mikäli et itse pärjää, ONNI voi auttaa sinua toimeen tulemisessa.

 

Apu löytyy täältä ›

Mikä on MS-tauti?

Multippeli skleroosi eli MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava, etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: ”Miten ja kuinka nopeasti tämä minun tapauksessani etenee?” Tähän kysymykseen kukaan ei osaa vastata. MS-tauti on yksilöllinen ja monimuotoinen sairaus, siksi kaikkea tietoa sen oireista, etenemisestä tai hoidosta ei voi soveltaa kaikkiin tapauksiin.

Mistä MS-tauti johtuu?

Taudin syy on tuntematon. Nykyisin sairauden ajatellaan olevan niin sanottu autoimmuunisairaus, jossa elimistö tuottaa immuunijärjestelmän hyökkäysreaktion omia kudoksia vastaan. Normaalisti immuunijärjestelmä puolustautuu kehon ulkoisia uhkia vastaan, kuten bakteereja ja viruksia.

MS-taudissa hermosäikeitä ympäröivä rasva-aine myeliini vaurioituu ja häviää (demyelinaatio) elimistön aiheuttaman tulehdusreaktion seurauksena. Myeliini toimii hermosäikeessä sähköisen eristyskerroksen tavoin. Myeliini auttaa sähköisiä signaaleja kulkemaan hermosäikeissä pitkiä matkoja. Myeliinin vähetessä hermon normaali toiminta häiriytyy, siten että sähköiset impulssit kulkeutuvat hitaasti tai eivät lainkaan.

Mikä aiheuttaa MS-taudin?

Sairauden aiheuttavat tekijät eivät ole tiedossa. Tiettyjä viruksia, kuten mononukloosia eli ns. “pusutautia” aiheuttava Ebstein-Barr -virus on yhdistetty MS-tautiin, mutta tulokset eivät ole tieteellisesti vahvistettuja. Taudin laukaisevia tekijöitä on todennäköisesti useita.

Tietyt autoimmuunisairaudet lisäävät riskiä sairastua MS-tautiin. Näitä ovat:

  • Kilpirauhassairaus
  • Tyypin 1 diabetes eli nuoruusiän diabetes
  • Eräät suolen sairaudet

Mitkä ovat MS-taudin oireet?

MS-tauti voi erota oireiltaan suuresti riippuen:

  • Henkilöstä
  • Taudin vaiheesta
  • Vaurioituneen hermosäikeen sijainnista

Oireita voivat olla:

  • Tuntohäiriö tai heikkous yhdessä tai useammassa raajassa, joka yleensä esiintyy kerrallaan vain toisella puolella kehoa
  • Osittainen tai täysi näön menetys, useimmiten yksi silmä kerrallaan ja usein pitäen sisällään kipua silmien liikkuessa
  • Pitkittyneet kaksoiskuvat
  • Tikkuilu tai kipu eri osissa kehoa
    Sähköiskujen tuntemus tietyissä niskan liikkeissä, erityisesti niskan eteentaivutuksessa
  • Vapina, liikkeiden koordinaatiovaikeudet tai epävarma kävely
    Epäselvä puhe
  • Väsymys, uupumus
  • Huimaus

Kuume tai ruumiinlämmön nousu saattaa korostaa vanhoja oireita tilapäisesti. Tämä tulisi erottaa varsinaisista sairauden pahenemisjaksoista.

MS-taudin liitännäissairauksina eli komplikaatioina voi esiintyä muun muassa:

  • Lihasten jäykkyyttä tai kouristeluja
  • Lihasten, erityisesti alaraajojen, halvaantumista
  • Virtsarakon, suolen tai seksuaalitoimintojen toimintahäiriöitä
  • Psyykkisiä muutoksia, kuten unohtelua ja mielialan vaihtelua
  • Masennusta
  • Epilepsiaa

Miten MS-tauti diagnosoidaan?

MS-tautiin määrittämiseksi ei ole erityistä oiretta, testiä tai koetta. Sairaus todetaan yleensä poissulkemalla muut samankaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet. Diagnoosi on kliininen johtopäätös oireiden ja tutkimuslöydösten kokonaisuudesta.

Diagnosoinnissa käytetään muun muassa:

  • Laboratoriokokeita
  • Selkäydinnestenäytteen ottamista lumbaalipunktiolla
  • Aivojen magneettikuvausta
  • Herätepotentiaalitutkimuksia
Diagnoosi asetetaan ns. McDonaldin vuoden 2010 kriteereiden mukaisesti.

Voidaanko MS-tauti todeta magneettikuvauksella?

MS-taudin diagnoosia ei varsinaisesti tehdä magneettikuvauksella. Magneettikuvauksessa kuitenkin nähdään taudilla tyypilliset pesäkemäiset tulehdusmuutokset aivojen valkeassa aineessa, usein taudille tyypillisissä paikoissa.

Mitä selkäydinnestenäytteestä tutkitaan?

Selkäydinnestenäyte saadaan suorittamalla lumbaalipunktio eli lannepisto. Saatavasta nesteestä tutkitaan keskushermoston mahdollista tulehdusta.

Tutkimus parantaa taudin ilmaantumisen ja etenemisen ennustettavuutta. Lisäksi se on tärkeä erityisesti kroonisten tulehdusten, muun muassa neuroborrelioosin, ja muiden immunologisten sairauksien erotusdiagnostisena tutkimuksena.

Miten MS-tautia hoidetaan? 

Hoito keskittyy:

  • Nopeuttamaan äkillisestä sairauden pahenemisesta toipumista
  • Sairauden etenemisen hidastamiseen
  • Sairauden oireiden hallitsemiseen
Äkillisten eli akuuttien pahenemisten hoitaminen
  • Suuriannoksinen metyyliprednisolonhoito
  • Plasmanvaihto

MS-taudin lääkehoito

Taudin lääkehoito on porrasteinen riippuen muun muassa tautimuodosta, oireiden vakavuudesta ja oireiden sijainnista. Taudin hoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat muun muassa:

  • Beetainterferonit
  • Dimetyylifumaraatti
  • Glatirameeriasetaatti
  • Teriflunomidi
  • Alemtutsumabi
  • Fingolimodi
  • Mitoksantroni
  • Natalitsumabi

Muut hoitokeinot

  • Fysioterapia ja kuntoutus
  • Lihaksia rentouttavat lääkkeet
  • Väsymystä vähentävät lääkkeet
  • Masennusta hoitavat lääkkeet
  • Seksuaalitoimintoihin kohdistuvat lääkkeet
  • Suolen toimintaan vaikuttavat lääkkeet
  • Virtsarakon toimintaan vaikuttavat lääkkee

Mikä on MS-taudin ennuste?

Ulkomaisten tutkimusten perusteella MS-tauti lyhentää odotettavissa olevaa elinikää keskimäärin vajaat 10 vuotta.

Mikä on MS-taudin yleisyys?

Taudin esiintyvyyden arvioidaan Suomessa olevan noin 130 henkilöä 100 000 henkilöä kohden. Vuosittain sairastuu noin 7 henkilöä 100 000 henkilöä kohden. Suomessa MS-tautia sairastaa noin 7 000 henkilöä.

Jostain syystä tauti on yleisempi maan länsiosissa kuin itä- ja eteläosissa. MS-taudin esiintyvyys on erityisen suuri Etelä-Pohjanmaalla. Yleisesti korkein riski sairastua on valkoisella väestöllä, erityisesti pohjois-eurooppalaista sukujuurta olevilla.

Minkä ikäisenä MS-tautiin sairastutaan?

Sairaus voi iskeä minkä ikäisenä tahansa. Sairaus on yleisin 20 – 50 vuotiailla. Sairaus on yleisempi lähes kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

Miten MS-tauti etenee?

Useimmilla sairastuneilla vaihtelee oireiden pahenemisjaksot eli relapsit ja oireiden helpottuminen tai häviäminen eli remissiot. Pahenemisjaksojen kesto on vähintään 24 tuntia ja enintään 4 viikkoa.

Sairastuneet kärsivät uusista oireista tai relapseista, jotka kehittyvät päivien tai viikkojen aikana. Oireet yleensä paranevat osittain tai kokonaan. Näitä seuraa hiljainen remissiojakso, joka voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tuolloin tila on vakaa. Pahenemisoireisiin voi liittyä liikuntakyvyn häiriöitä. Jäännösoireeksi kutsutaan oireita, jotka eivät poistu remission ajaksi.

MS-tauti on useimmiten (89 % tapauksista suomalaisessa aineistossa) alussa luonteeltaan aaltomainen (relapsoiva-remittoiva).

60 – 70%:lle sairastuneista, joilla vuorottelevat relapsit ja remissiot, kehittyy tasaisesti etenevä oireisto. Etenemisnopeus on hyvin yksilöllinen. Tätä kutsutaan kulultaan toissijaisesti eteneväksi (toissijaisesti pahenevaksi, sekundaarisesti progressiiviseksi). Tällöin toimintakyky heikkenee etenevästi pahenemisvaiheiden esiintymisestä riippumatta.

Toinen, harvinaisempi sairauden muoto (10 – 15 %) on ensisijaisesti etenevä eli primaarisprogressiivinen MS-tauti. Siinä oireisto etenee ilman pahenemisvaiheita heti taudin alusta lähtien.

Mitä tarkoittaa KEO?

KEO eli kliinisesti eriytynyt oireyhtymä on tila, jossa potilaalla on vain yksi oire, joka paikantuu yhdelle keskushermoston alueelle. Oire paikantuu yleisimmin:

  • näköhermoon (optikusneuriitti, 25 – 50 %)
  • selkäytimeen (myeliitti, 25 – 50 %)
  • aivorungon alueelle (15 %)

KEO-diagnoosi tehdään, kun lopullista MS-taudin diagnoosia ei vielä voida asettaa. KEO usein edeltää varsinaista kriteerien mukaista MS-taudin toteamista. KEO siten viittaa suureen riskiin sairastua MS-tautiin.

Voiko MS-taudista parantua?

Ei. Sairaus on parantumaton. Tiedossa ei siis ole parantavaa hoitoa. Sairautta voidaan kuitenkin hoitaa lääkkeillä.

Onko MS-tauti perinnöllinen?

Syy MS-taudin kehittymiseen on epäselvää. Tekijöiden taustalla ajatellaan nykyisin olevan sekä sisäisiä eli geneettisiä tekijöitä että ympäristötekijöitä. Sairauteen vaikuttavia geenejä on todennäköisesti useita. Cambridgen ja Oxfordin johtamassa laajassa tutkimuksessa todettiin, että MS-tautiin liittyen tunnistettiin ja yhdistettiin yli 50 geeniä.

Mikäli henkilön vanhemmalla tai sisaruksella on MS-tauti, on henkilöllä kohonnut riski sairastua MS-tautiin.

Milloin MS-tauti todettiin sairautena?

Ranskalainen Jean-Martin Chargot määritteli taudin erillisenä sairautena vuonna 1868. Varhaisimmat kirjalliset kuvaukset sairauden oireista arvellaan olevan peräisin 1300-luvulta.

Mistä saan lisätietoa MS-taudista?

Oheisilta sivuilta löydät lisätietoa sairaudesta. Näitä sivuja on käytetty myös tämän tietosivun lähteinä.

MS-tautia sairastavan henkilön on mahdollista hakea kotikunnastaan henkilökohtaista apua. Mikäli et itse pärjää MS-taudin kanssa, Onni voi auttaa sinua toimeen tulemisessa. Lue lisää henkilökohtaisen avun hakemisesta täältä. Henkilökohtaiset avustajamme auttavat ja tukevat sinua erilaisissa arjen askareissa ja kaikessa, mihin tarvitset apua.