Olet tässä: ONNI terveys / ONNI hoiva / Kokemuksia / Palvelusetelin arvo on ihmisarvokysymys

Palvelusetelin arvo on ihmisarvokysymys

ONNI hoiva palveluseteli

Henkilökohtaisen avun palvelusetelin arvo on useassa kunnassa riittämätön. Vammaiselle myönnetyn henkilökohtaisen avun tulee olla täysin maksutonta ja vammaispalvelulain mukaan omavastuuosuutta ei ole. Tällä hetkellä palvelusetelin arvo ei riitä kattamaan työn todellisia kustannuksia monessa kunnassa. Esimerkiksi ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppulisiä ei ole usein huomioitu. Avun tarve ei vammaisellakaan kuitenkaan rajoitu vain arkipäiviin ja virka-aikaan.

 

Kun palkat ja muut henkilöstökulut nousevat, palvelusetelin arvon on noustava samassa suhteessa. Avustajien työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin tehtiin vuosina 2018 ja 2019 kaksi hyvin perusteltua, merkittävää palkankorotusta. Uusia palkankorotuksia on odotettavissa vuonna 2020. Monessa kunnassa palvelusetelin arvoa ei ole tarkistettu jopa kuuteen vuoteen. Samassa ajassa palvelun tuotantokustannukset ovat kuitenkin nousseet miltei kymmenen prosenttia. Tämä asettaa palveluntuottajat vaikeaan välikäteen.

Avustajat tekevät arvokasta työtä, ja heidän täytyy pystyä elämään palkallaan. Palvelusetelin arvon tulee kattaa palvelun todelliset kustannukset myös siksi, ettei asiakkaan tarvitse tinkiä tarvitsemansa palvelun määrästä. Avunsaajalle riittävän henkilökohtaisen avun saaminen on ihmisarvokysymys.

 

Tiesitkö tämän palveluseteleistä?

Mikä on palveluseteli?

Palveluseteli on kunnan myöntämä seteli, jolla kuntalainen voi hankkia palveluita yksityiseltä yritykseltä tai yhdistykseltä. Setelillä on euromääräinen arvo, jonka kunta on määrittänyt.

Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavoista. Se lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palveluiden saatavuutta ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Muita palveluiden järjestämistapoja ovat ostopalvelu, kunnan oma palvelutuotanto sekä työnantajamalli henkilökohtaisessa avussa.

Palvelusetelijärjestelmässä kunta arvioi asiakkaan palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut sen määrittämään arvoon saakka. Palveluiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelusetelin käyttöä säätelee Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009).

 

Kuinka montaa suomalaista henkilökohtaisen avun palveluseteli koskettaa?

Suomessa on arviolta noin 20 000 ihmistä, jotka ovat oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun esimerkiksi kuulo-, näkö- liikunta- tai kehitysvamman tai pitkäaikassairauden vuoksi. Yhteistä heille on, että avun tarve on jatkuva. Ihminen voi vammautua myös yllättäen onnettomuuden tai sairaskohtauksen vuoksi. Aivoliiton mukaan esimerkiksi aivoinfarktin saa vuosittain 18 000 ja aivoverenvuodon 1800 suomalaista. Osalle sairaskohtauksesta hengissä selvinneistä jää vaikeita pysyviä haittoja, joiden takia he tarvitsevat apua päivittäisissä toimissa.

Vammaispalvelulakia muutettiin vuonna 2009. Keskeinen muutos oli, että henkilökohtainen apu muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi. Samalla sen toteuttamismuotoihin lisättiin palveluseteli ja ostopalvelu aiemman työnantajamallin rinnalle. Kunnissa henkilökohtaisen avun palvelujen kustannukset ovat nousseet lakimuutoksen jälkeen, kun tietoisuus subjektiivisesta oikeudesta apuun on kasvanut.

Haasteena on edelleen, että monet eivät tiedä, mikä palveluseteli on tai miten sellaisen saa. Tilannetta tulisi helpottaa aktiivisella ja selkokielisellä viestinnällä. Palvelusetelin käyttö mahdollistaa pitkäkestoiset asiakkuudet ilman hoitosuhteiden katkeamista. Esimerkiksi ostopalvelun kilpailutuksen seurauksena vaihtuvat avustajat aiheuttavat avunsaajalle ylimääräistä huolta ja harmia.

 

Miten vammaispalveluiden palveluseteli eroaa pidempään käytössä olleesta ikäihmisten palvelusetelistä?

Ikäihmisten ja vammaisten palvelusetelit eroavat toisistaan hinnan perusteella. Vammaiselle henkilökohtainen apu on maksuton palvelu, jossa omavastuuta ei ole. Siksi palvelusetelin tulisi kattaa koko palvelun hinta niin, ettei asiakkaan tarvitse tinkiä palvelun määrästä. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijän myöntämästä palvelusetelistä käytetään ilmausta henkilökohtaisen avun palveluseteli.

Ikäihmisellä tulot vaikuttavat monessa kunnassa palvelusetelin hintaan. Asiakas maksaa itse usein osan palvelusta omavastuuna. Tulosidonnaisessa palvelusetelissä setelin arvo määräytyy asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen perusteella. Vaihtoehtoisesti kunnassa voi olla käytössä tasasuuruinen palveluseteli, jonka arvo on kaikille sama tuloista riippumatta. Ikäihmisten palveluseteli ei välttämättä kata koko palvelun hintaa.

 

ONNIhoiva_avustaja5

 

Mitä hyötyä kunnalle / kuntayhtymälle on henkilökohtaisen avun palvelusetelin käytöstä?

Palveluseteli lisää tasa-arvoa, sillä avustajan työnantajana toimiminen voi olla vammaiselle ihmiselle ylivoimaisen vaikeaa. Palvelusetelin käyttö on kunnalle helppo ja resursseja säästävä ratkaisu: kun palveluseteli on myönnetty, hoivasuhteesta tulee asiakkaan ja palveluntuottajan välinen asia. Monessa kunnassa palvelusetelin käyttöönotto on tuonut säästöjä ja tehostanut myös kunnan omaa palvelutoimintaa.

Työnantajamalliin verrattuna palveluseteli aiheuttaa kunnan työntekijöille vähemmän vaivaa ja hallinnollista työtä. Työnantajamallissa avustajien sairaslomat, lomat ja vaihtuvuus tulevat sosiaalityöntekijän ratkaistavaksi, kun kuntalaiselle on yhtäkkiä saatava uusi avustaja. Palvelusetelissä nämä asiat hoitaa palveluntuottaja, joka antaa tukea avustajalle ja avunsaajalle. Avustajien palkkatasossa ei ole merkittävää eroa: Heta-liiton eli henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n jäsenien avustajille kunta maksaa työehtosopimuksen mukaiset palkat.

Ostopalveluihin verrattuna palvelusetelin etuna on, että kunta säästyy työläältä palveluntarjoajien kilpailutusprosessilta. Avunsaaja valitsee itse haluamansa palveluntuottajan, ja muutoksia tehdään vain hänen omasta tahdostaan. Palvelutuotantoa ei ole sidottu kilpailutuskausiin. Lopputuloksena palveluntuottajat kilpailevat laadulla, eivät hinnalla. Palveluseteli lisää myös budjetoinnin ennustettavuutta.

 

Miksi palvelusetelin arvoa tulisi nyt korottaa?

Tällä hetkellä palvelusetelin arvo ei monessa kunnassa riitä kattamaan työn todellisia kustannuksia. Siksi avunsaajat voivat joutua tinkimään avustajan palvelusta esimerkiksi viikonloppuisin tai juhlapyhinä: ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppulisiä ei ole usein huomioitu palvelusetelin arvossa.

Palvelusetelin arvon on mentävä käsi kädessä palkkakustannusten kanssa. Kun palkat ja muut henkilöstökulut nousevat, palvelusetelin arvon on noustava samassa suhteessa. Vuosina 2018 ja 2019 työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin tehtiin kaksi aiheellista palkankorotusta (2018 korotukset: 1,33 % + 0,9 %, 2019 korotukset: 1,34 % + 1 %).

Henkilökohtaiset avustajat kuuluvat pienipalkkaisiin työntekijöihin. Silti he mahdollistavat vammaiselle ihmiselle itsenäisen elämän. Arvokkaasta työstä pitää maksaa kunnon palkka, jolla pystyy elämään.

Palveluntuottajia velvoittaa Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (ei esimerkiksi KVTES tai Heta-liiton TES). Nykyisen työehtosopimuksen kausi loppuu maaliskuussa 2020. Uusi sopimus tehdään oletettavasti kahdeksi vuodeksi. JHL:ssä odotetaan isoja palkankorotuksia, jotta alan palkkakuoppaa saataisiin kirittyä umpeen.

 

Mitä kaikkia kuluja palvelusetelin pitäisi kattaa?

Palvelusetelin arvon tulee kattaa avustajan palkan lisäksi myös siirtymäaika ja siirtymäkilometrit, TyEL-maksut ja elinkustannusindeksin muutos. Palkkaan sisältyvät myös mahdolliset ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppulisät.

Arkipyhinä työntekijälle on maksettava tuplapalkan lisäksi arkipyhäkorvaus, joka tarkoittaa jopa kolminkertaisia palkkakuluja työnantajalle. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös niille työntekijöille, jotka sijaistavat pyhien aikaan tarvittaessa.

Palvelusetelin tulee kattaa lisäksi palveluntarjoajan hallinnolliset kulut, jotka syntyvät työvuorosuunnittelusta, palkanmaksusta ja perehdytyksestä. Laadukas palvelu edellyttää tätä.

 

Mitä seurauksia palvelusetelin liian alhaisella arvolla voi olla?

Liian alhainen palvelusetelin arvo voi johtaa tilanteeseen, jossa palveluntuottajat eivät pysty palvelua enää tarjoamaan. Tällöin palveluntuottajia ei ole, eikä avunsaajan valinnanvapaus toteudu.

Palvelusetelin arvon riittämättömyys on Vaana Oy:n tuottaman Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksen mukaan niin palveluntuottajien kuin kuntien yhteinen huoli. Kunnissa toivotaan, että yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa voitaisiin lisätä, jotta palvelusetelin arvo saataisiin kohdilleen.

Suurimmassa osassa kuntia henkilökohtaisen avun palvelusetelin hinnastoa ei ole tarkistettu jopa kuuteen vuoteen. Samaan aikaan palvelun tuotantokustannukset ovat kuitenkin nousseet miltei kymmenen prosenttia.

 

Mikä on kohtuullinen hintataso henkilökohtaisen avun palvelusetelille?

Kunnan kannalta järkevä arkituntihinta olisi vähintään 25 euroa, jotta palveluntuottajat pystyvät kattamaan setelillä avustajien palkkakulut. Tähän päälle on huomioitava työntekijöiden palkkojen ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppulisät ja muut yllä mainitut kulut. Avun tarve ei rajoitu vain arkipäiviin ja virka-aikaan.

Palvelusetelin hinnassa tulisi ottaa huomioon myös avustajan ammattitaidolle asetetut vaatimukset. Mitä enemmän vaatimuksia on, kuten ensiapukoulutus tai MiniLOP, sitä isompi hinnan pitää myös olla. Työn kustannukset kasvavat koulutuksen ja ammattitaidon todentamisen myötä.

Palvelusetelisääntökirjaan tulisi kirjata, että palvelusetelin arvo määritetään aina automaattisesti syksyisin vastaamaan tulevia palkankorotuksia. Näin neuvotteluja ei tarvitse käydä joka kerta uudelleen.

 

Miksi Onni hoivalle on tärkeää, että avustajien palkankorotukset huomioidaan palvelusetelin arvossa?

Onni hoivan omistaja on Osuuskunta Tradeka. Vastuullisuus on aina ollut keskeisessä osassa Tradekan toimintaa. Tradekan strategiaan on kirjattu, että sen omistamien yhtiöiden tavoitteena on olla toimialojensa vastuullisimpia yrityksiä.

Onni hoiva on vastuullinen työnantaja, joka pitää huolta työntekijöistään. Avustajat tekevät todella arvokasta työtä ja mahdollistavat vammaisen ihmisen itsenäisen elämän. Heille pitää maksaa kunnon palkkaa. Palkalla täytyy pystyä elämään. Jo tehdyt ja tulevat korotukset työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin ovat perusteltuja ja ansaittuja.

Palvelusetelin arvoa tulee korottaa, jotta henkilökohtaisen avun palvelujen tuottaminen onnistuu jatkossakin työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia kunnioittaen. Yhteiskunnallisesti vastuullisen yrityksen on varmistettava liiketoimintansa kannattavuus. Näin toimimalla Onni hoiva pyrkii säilyttämään työntekijöidensä työpaikat ja asiakkaidensa henkilökohtaisen avun korkean laadun. Vakaa liiketoiminta tuottaa myös säännöllisiä verotuloja kunnille ja valtiolle.


Joka kolmas suomalainen ei tunne palveluseteliä

ONNI hoivan kyselytutkimuksen vastaajista 32 prosenttia ei tiennyt mikä palveluseteli on, eikä 60 prosenttia osaa sanoa mihin sitä voisi käyttää. ONNI hoivan elokuussa 2018 teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1000 suomalaista.

Lue lisää ›

Lue, mitä suomalaiset tietävät palvelusetelistä

 

Palveluseteliopas

Lue lisää ›

Lisätietoa palvelusetelistä Palvelusetelioppaastamme

 

Mitä kunnan on hyvä ottaa huomioon palveluseteliin siirtyessään?

Lue lisää ›

 


Mikäli haluat tietää enemmän palvelusetelistä, myyntijohtaja Jouni Pitkänen auttaa mielellään.

Jounin tavoittaa puhelimitse numerosta 040 543 6121 ja sähköpostitse jouni.pitkanen (at) onnihoiva.fi. 

Elä täysii! - Tilaa blogi

Tilaa Elä täysii! -blogi sähköpostiisi

Elä täysii! on ONNI hoivan järjestämä klubi vammaisille, liikuntarajoitteisille ja pitkäaikaissairaille. Klubin tarkoituksena on järjestää yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa monipolisia ja mielenkiintoisia ilmaistapahtumia joihin on helppo osallistua. Tapahtumia järjestetään ympäri Suomea.

Haluatko tiedon uusista Elä täysii! -blogiartikkeleista ja tapahtumista? Täytä lomake, niin saat jatkossa uunituoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi.