Äskettäin ilmestynyt Vaana Oy:n Palveluseteli Suomessa 2019 -selvitys avaa palvelusetelijärjestelmään liittyviä kokemuksia ja haasteita Suomessa sekä tarjoaa näkymän siihen, mikä on palveluseteliasioiden parissa työskentelevien keskeisin viesti päättäjille ja palvelujärjestelmää kehittäville tahoille.
Palveluseteliselvitys toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin palvelusetelioperaattori Vaana Oy:n asiakaskunnille ja Vaanan tietojärjestelmiä käyttäville palveluntuottajille eli yrityksille ja järjestöille. Yhteensä kysely lähetettiin noin 1 340 kuntatyöntekijälle ja 1 760 yrityksen tai järjestön edustajalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 133 palveluseteliasioiden parissa työskentelevää kuntatyöntekijää ja -päättäjää yli 50 eri kunnasta ja yhteensä 199 palveluntuottajaorganisaation edustajaa. Kyselytutkimuksen tarkemmat tulokset löytyvät Vaanan sivuilta.
Vaanan palveluseteliselvityksen tulokset
Tulokset tarjoavat ajankohtaisen kuvan palvelusetelistä ja katsauksen palvelusetelin haasteisiin palveluiden järjestämistapana. Selvityksen tietoja voidaan hyödyntää, kun punnitaan, millainen palve- lusetelijärjestelmä Suomeen halutaan rakentaa tai miten nykyistä halutaan kehittää. Selvitys tarjoaa myös tärkeän kuvan siitä, mitä palvelusetelistä tiedetään ja millaisille jatkoselvityksille olisi tarvetta.
Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksen mukaan palveluseteli on lisännyt yritysten määrää ja parantanut pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Seteliä käyttäneet asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä palvelujen laatuun. Kunnat ovat kokeneet palvelusetelin käytön ostopalveluja ketterämpänä ja edullisempana tapana järjestää palvelut.
Toimialan suurimpina haasteina palvelutuottajat nostivat esille palvelusetelin arvon, osaavan työvoiman hankkimisen, epävarman poliittisen tilanteen, kuntien säästötoimenpiteet ja pienten yritysten kilpailun suurten yritysten kanssa.
Setelin arvon riittämättömyys on Vaanan selvityksen mukaan niin palveluntuottajien kuin kuntienkin huoli. Kuntatyöntekijöiden vastauksissa korostuu huoli sosiaalipalveluihin kohdennettavien palveluseteleiden liian pienestä arvosta. Palveluntuottajien vastauksissa korostuu voimakkaasti asiakkaalle jäävä huomattava omavastuuosuus, joka on vaikuttanut palveluiden hankintaan etenkin vanhuspalveluissa. Lisäksi esille nousevat palvelusetelin arvon pysyminen samana jopa useita vuosia, kunnan haluttomuus korjata palvelusetelin arvoa, palvelusetelin käytön rajoittaminen ja huoli yhdenvertaisista palveluista.
– "Palvelusetelin arvon tulee vastata kunnan oman palvelutuotannon kustannuksia. Tämä kannustaa myös kunnan omaa palvelutuotantoa kirittämään toimintaansa", Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas sanoo tiedotteessa.
- "Parhaimmillaan palveluseteli tarjoaa asiakkaalle aidon mahdollisuuden valita juuri itselleen sopivin ja mieluisin palvelu. Setelin arvon määrityksessä on asiakkaan näkökulmasta ehdottoman tärkeää huolehtia siitä, että arvo ja omavastuu ovat tasolla, jossa kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus palvelun saamiseen.
Meille palvelutuottajille, niin isoille kuin pienillekin, palvelusetelin arvo tulee olla tasolla, millä pystymme maksamaan TES:n mukaiset palkat lisineen tärkeää hoivatyötä tekeville ammattilaisillemme. TES-korotukset tulisi huomioida myös setelien arvon täsmennyksinä vuosittain", muistuttaa ONNI hoivan liiketoimintajohtaja Minna Toiviainen.
Lue lisää palvelusetelistä:
Joka kolmas suomalainen ei tunne palveluseteliä
Palveluseteliä ei tunneta kovinkaan hyvin kuluttajien parissa. ONNI hoivan syksyllä 2018 teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen ei tiedä mikä palveluseteli on. Vain joka kymmenes kyselyyn vastanneista on käyttänyt palveluseteliä, ja vain noin kolmannes tietää mistä palveluseteliä voi edes hakea.
Mitä kunnan on tiedettävä palveluseteliin siirtyessään?
Kunnan on ennen palveluseteliin siirtymistä päätettävä muun muassa palvelusetelin toimintaperiaatteet, palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä alkaen palveluseteli otetaan käyttöön sekä luotava sääntökirja palvelusetelille.
